* Älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudu
* Viisaalla on itsekuria, kärsivällisyyttä ja hyvää harkintaa
* Viisas etsii ensisijaisesti rakkautta
* Täydelliseksi tullut rakkaus poistaa pelon
* Viisautta voi oppia, älykäs voi ylpistyä tyhmäksi
* Raamatun viisauskirjoja ovat Laulujen laulu, Sananlaskut, Saarnaaja ja Jaakobin kirje
* Viisainkaan ihminen ei pysty edes käsittämään Luojan viisauden määrää - Luojan viisaus on ylivertaista - Raamattu on täynnä Luojan viisautta
Rubikin kuutio ratkeaa 20 siirrolla |
Mark. 6:1-2: "Jeesus lähti sieltä ja tuli kotikaupunkiinsa, ja opetuslapset olivat hänen kanssaan. Kun tuli sapatti, hän ryhtyi opettamaan synagogassa, ja häntä kuunnellessaan monet kyselivät hämmästyneinä: "Mistä hän on saanut tämän kaiken? Mikä on tämä viisaus, joka hänelle on annettu? Mitä ovat nuo voimateot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?"
Forbes on listannut maailman 50 rikkainta henkilöä, joista 10 on juutalaisia eli 20 %. Listalta löytyy erittäin merkittäviä juutalaisia henkilöitä. Rikkain heistä on tietotekniikkayhtiö Oraclen perustanut Larry Elison, jonka omaisuuden arvo on noin 50 miljardia euroa. Facebookin perustanut 32-vuotias Mark Zugenberg on yksi maailman nuorimmista miljardööreistä, jonka omaisuuden arvo on noin 30 miljardia euroa. Googlen perustaneet Larry Page ja Sergey Brin omistavat noin 26 miljardia euroa kumpikin. Microsoftin yksi perustajista Steven Balmer on myös juutalainen ja hän on 51. rikkain maailmassa noin 13 miljardin euron omaisuudellaan. Tietojärjestelmät, sosiaalinen media ja pilvipalvelut ovat nykyaikaisen yhteiskunnan verisuonisto, joka toimii käytännössä juutalaisten yritysten ja keksintöjen varassa.
Kaikkivaltias Maailman Luoja on antanut parhaan älyn valitulle kansalleen. Millään muulla kansalla ei ole ollut tällaista menestystä. Äly on ominaisuus, jonka antaa ihmiselle Luoja. Niillä joilla on älyä, pitäisi älytä, että tämä todistaa sen, että Israelin Jumala on maailman Luoja. Kun Jumala tuli maan päälle ihmisenä pelastamaan lapsiaan synnin orjuudesta, niin Jeesus Kristus, Yeshua HaMashiach syntyi juutalaiseksi ja eli niiden lakien sekä tapojen mukaan, jotka Hän oli itse opettanut Israelin kansalle (Matt. 5:17, 23:1-3, vertaa. Apt. 25:7-8, 28:17-21). Jumala alkoi opettamaan valitsemaansa kansaa elämään viisaasti. Hän antoi Raamatun ihmiskunnalle mm. viisauden lähteeksi maailman älykkäimmän kansa kautta.
Jes. 48:17-19 (1933/38): "Näin sanoo Herra, sinun lunastajasi, Israelin Pyhä: Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä hyödyllistä on, johdatan sinua sitä tietä, jota sinun tulee käydä. Jospa ottaisit minun käskyistäni vaarin, niin olisi sinun rauhasi niinkuin virta ja sinun vanhurskautesi niinkuin meren aallot; sinun lastesi paljous olisi niinkuin hiekka, sinun kohtusi hedelmä niinkuin hiekkajyväset, sen nimi ei häviäisi, ei katoaisi minun kasvojeni edestä."
Jumala on siunannut Israelia muutenkin. Raamattu kertoo, että maa tulvii maitoa ja hunajaa. Tämä on vieläkin totta, koska Israelin maatilojen lehmät lypsävät eniten maailmassa maitoa, 12000 kg vuodessa. Tilat huolehtivat lehmien hyvinvoinnista hyvin nykyaikaisen teknologian avulla (HS 26.6.2017). Israelista merialueelta Haifan edustalta (Asserin sukukunnan aluetta) on löytynyt valtavan kokoiset maakaasuesiintymät (Tamar gas field). Kaasusta voi valmistaa myös synteettistä dieselöljyä. Muualta Israelin maaperästä on löytynyt erittäin suuria maakaasu- ja öljyesiintymiä mm. Golanin kukkuloilta (US 4.7.2012, TE 15.7.2013, JP 7.10.2015).
5. Moos. 26:8-9: "Herra vei meidät pois Egyptistä kohotetun kätensä ja pelottavien ihmeiden ja tunnustekojen voimalla, toi meidät tänne ja antoi meille tämän maan, joka tulvii maitoa ja hunajaa."
5. Moos. 33:18-19: "Sebulonista hän sanoi: -- Iloitse, Sebulon, retkilläsi, ja sinä, Isaskar, teltoillasi... ..He keräävät merten rikkauksia ja hiekkaan kätkettyjä aarteita."
5. Moos. 33:24 (1933/38): "Ja Asserista hän sanoi: "Siunattu olkoon Asser poikien joukossa. Olkoon hän veljiensä lemmikki, ja kastakoon hän jalkansa öljyyn."
Älykäs osaa ratkaista Rubikin kuution - neuvokas rakentaa robotin tekemään rutiinit
Unkarilainen Ernő Rubik keksi Rubikin kuution. Hän on yksi hyvin älykäs juutalainen.
Kun olin koululainen niin, siihen aikaan kauppoihin oli tullut Rubikin kuutio. Sen kanssa leikkiminen oli muodissa ja jokaisella kaverillani oli tällaisen kuution. Moni pähkäili, miten ratkaista tämä ihmeellinen kuutio. Eräs sanomalehti julkaisi ohjeet, miten kuka tahansa voi ratkaista kuution. Sitten aloimme koulun välitunnilla kilpailemaan, kuka ratkaisee nopeiten Rubikin kuution.
Olin hieman yli kymmenen vuotta vanha, kun sain ensimmäisen työpaikkani. Naapurissa asui Kukkura kaupan kauppias. Hän innostui ehdotuksestamme, että voisimme muutaman kaverini kanssa tulla esittelemään Rubikin kuutiota kauppaan. Saimme pienen provision jokaisesta kaupan myymästä kuutiosta ja kuutioita kävi kaupaksi, joista saimme pientä taskurahaa.
Nykyään Lego-paketista voi rakentaa robotin, joka ratkaisee Rubikin kuution minuutissa. Olin saman ikäinen, kuin tässä videossa näkyvä 11-vuotias Aleksi, joka on ilman aikuisen apua rakentanut Rubikin kuution ratkaisevan robotin.
Legoista rakennettu robotti ratkaisee Rubikin kuution
Älykäs osaa rakentaa kaikenlaisia nerokkaita koneita. Jos kone ei auta missään käytännön ongelmassa, niin kone jää pelkäksi leikkikaluksi. Viisas osaa rakentaa ratkaisuja, joista on todellista hyötyä.
Mitä eroa on älykkyydellä ja viisaudella
Joku voi osata toimia älykkäästi, mutta se on ihan eri asia, osaammeko toimia viisaasti. Mikä on älykkyyden ja viisauden ero? Älykäs ihminen suoriutuu tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudu. Viisaus on enemmän kuin äly. Älykäs osaa tehdä asian tehokkaasti oikein, mutta viisas tekee oikeita asioita. On parempi tehdä oikeita asioita suurin piirtein oikein, kuin suoriutua vääristä asioista tehokkaasti. Viisas osaa väistää huonot tilanteet eikä edes ryhdy tekemään vääriä asioita. Hyvät vuorovaikutustaidot voivat vaikuttaa työryhmän menestykseen enemmän kuin yksittäisten työntekijöiden älykkyysosamäärä (AL 19.9.2017).
Viisauteen kuuluu älykkyyden lisäksi tietoja, taitoja, tunneälyä, itsensä hillitsemistä, kärsivällisyyttä, elämänkokemusta, Jumalan tuntemista ja luovuuttakin. Viisaus osaa noudattaa oikeita elämän arvoja ja ottaa huomioon oman hyvinvoinninkin, johon kuuluu halu rakastaa ja saada vastarakkautta.
Sananl. 8:12: "Minä, viisaus, viihdyn älyn seurassa, harkinta ja tieto ovat kumppanini."
Raamatun näkökulmasta voidaan sanoa, ettei viisaus ole pelkää tosiasioiden luettelemista vaan sitä, että opettelee tuntemaan paremmin Jumalan ja antaa Jumalan vaikuttaa koko elämään. Kun noudattaa Jumalan Sanaa, toimii viisaasti. Jumalan Sana tekee tyhmästäkin viisaan. Viisaus on yksi Pyhän Hengen armolahjoista, joka perustuu Sanan tuntemiseen ja sen noudattamiseen.
2. Tim. 3:15-17: "Olet myös jo lapsesta asti tuntenut pyhät kirjoitukset, jotka voivat antaa sinulle viisautta, niin että pelastut uskomalla Kristukseen Jeesukseen. Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä."
Sananl. 2:1-6: "Ota varteen, poikani, mitä sinulle sanon, pidä mielessäsi minun neuvoni. Herkistä korvasi kuulemaan viisautta, avaa sydämesi ymmärrykselle, pyydä tietoa avuksi, korota äänesi ja kutsu ymmärrystä. Etsi sitä kuin hopeaa, tavoittele niin kuin kätkettyä aarretta. Silloin tajuat, mitä on Herran pelko, opit, mitä on Jumalan tunteminen, sillä viisaus tulee Herralta, hän antaa tiedon ja ymmärryksen."
1. Kor. 12:7-9: "Hän antaa Hengen ilmetä itse kussakin erityisellä tavalla, yhteiseksi hyödyksi. Yhden ja saman Hengen voimasta toinen saa kyvyn jakaa viisautta, toinen kyvyn jakaa tietoa, toiselle sama Henki suo uskon voiman.."
Sananl. 1:1-7 (RK): "Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi, ymmärrystä tuovan kurin saamiseksi, vanhurskauden, oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden oppimiseksi. Antakoot ne yksinkertaisille järkevyyttä, nuorisolle tietoa ja harkintakykyä. Viisas kuulkoon ja saakoon lisää oppia, ja ymmärtävä hankkikoon opastusta ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisaiden sanoja ja heidän arvoituksiaan. Herran pelko on tiedon alku, typerät pitävät halpana viisauden ja kurin."
Älykkyys auttaa ymmärtämään totuutta, jos se ei vastusta Jumalan viisautta. On viisasta tehdä omassa elämässä valinnat soveltamalla totuutta Raamatusta. Tästä täydellisen esimerkin antoi Jeesus Kristus, Yeshua HaMashiach omalla elämällään. Meidän tulee ottaa mallia ja esimerkkiä kaikesta siitä, miten Jeesus Kristus, Yeshua HaMashiach itse eli (opetusvideo aiheesta).
Kol. 2:2-3: "Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä."
Joh. 13:15 (Jeesus sanoo): "Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille."
Sananl. 3:5-8: "Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. Missä kuljetkin, pidä hänet mielessäsi, hän viitoittaa sinulle oikean tien. Älä luulottele olevasi viisas; pelkää Herraa ja karta pahaa. Siinä on sinulle lääke, joka pitää koko ruumiisi terveenä."
Paavali oli suuret voimat omaava profeetta, mutta yksinäinen mies. Hänellä oli viisautta kirjoittaa rakkaudesta ja sen puutteesta. Paavali ymmärsi, että vaikka hänellä olisi kaikki tiedot, taidot, voimat ja kyvyt, niin hän ei ole mitään, jos häneltä puuttuu rakkaus. Superihmisenä oleminen ei tuota onnea. Vain rakkaus tekee onnelliseksi ja elämän tyydyttäväksi. On hienoa omistaa profetoimisen armolahja (Jumala puhuu profeetalleen), mutta sekin kyky on vajavainen tuomaan onnea eikä se korvaa rakkautta. Jos heikolla ihmisellä on paljon rakkautta, niin hän on onnellisempi kuin se superihminen, jolta rakkaus puuttuu. On viisasta etsiä ensisijaisesti rakkautta. Parhaan rakkauden löytää Jeesuksesta Kristuksesta, Yeshua HaMashiachista ja sen jälkeen toiseksi parhaan rakkauden löytää onnellisesta avioliitosta.
Joh. 15:13: "Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta."
1. Kor. 13:1-2, 13: "Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään... ..Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus."
Älykäskin ihminen voi toimia tyhmästi, jos ei osaa ottaa huomioon olosuhteita ja muita ihmisiä. Äly on synnynnäinen ominaisuus, mutta viisautta voi oppia. Heikkolahjainen ihminen voi oppia iän myötä viisaaksi, jos hänellä on nöyryyttä ja motivaatiota kuunnella viisaampien oppia.
Sananl. 17:27-28: "Viisas se, joka sanojaan säästää, järkevä pitää päänsä kylmänä. Hullukin käy viisaasta, jos on vaiti, järkevästä, ellei suutaan avaa."
Sananl. 12:18: "Harkitsematon sana on kuin miekanpisto, viisaan puhe on lääkettä."
Liika itsevarmuus tekee ihmisen tyhmäksi
Älykäs ihminen voi yliarvioida oman suorituskykynsä, koska yleensä älykäs ihminen onnistuu vaikeissa pulmatehtävissä. Rikkaus ja älykkyys voi tuoda sellaista menestystä, joka kasvattaa ihmisestä liian suurta itseluottamusta. Ihmisestä tulee niin ylpeä, ettei hän halua kuunnella muita. Ylpeä ja älykäs ihminen ei siedä muiden typeryyttä ja silloin hänen on vaikea tulla heidän kanssa toimeen. Työelämässä ja perheessä on tehtävä työtä ryhmissä, joten heikompien kanssa tulee pystyä kommunikoimaan.
Sananl. 11:2: "Missä on ylpeys, sinne tulee häpeä, nöyrien kumppani on viisaus."
Liiallinen itseluottamus voi johtaa röyhkeäänkin käytökseen. On parempi istua takariviin, koska silloin ei tipu korkealta. Muut kyllä näkevät hyvin työnsä tehneiden ansiot ja nostavat hänet korkealle ilman, että korkealle täytyy pyrkiä. Jumala toimii samalla tavalla.
Sananl. 25:6-7: "Älä kärky kunniaa kuninkaan edessä, älä tuppaudu ylempiesi paikoille. Parempi on kuulla pyyntö: "Tule tänne ylemmäksi", kuin joutua väistymään ylhäisten tieltä."
Mark. 10:31: "Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä."
Liiallisesta väittelemisestä ei ole hyötyä. Väittelyissä tuhlaa omaa aikaansa ja nostaa turhia riitoja. Vastapuoli uppoaa vain syvemmälle omaan poteroonsa. Raamatussa on viisaita neuvoja tähänkin asiaan ja neuvo välttää väittelyistä. Kerro asiasi, vastaa muutamaan kysymykseen, mutta älä ajaudu loputtomiin väittelyihin.
2. Tim. 2:23: "Pysy erossa typeristä ja asiattomista väittelyistä; sinähän tiedät, että niistä syntyy riitoja."
Ihmisten välisessä kanssakäymisessä tapahtuu aina vahinkoja. Joku loukkaa toista ja toiselle tulee aihe kostaa. Kosto voi viedä ojasta allikkoon ja tuottaa sitten sellaisen riidan, että haava tulee. Se joka aina ilmaisee suuttumuksensa, tekee tyhmästi. On viisasta hillitä itsensä, kun toinen loukkaa. Anna Jumalan rangaista pahaa tehneet ja luota siihen, että Jumala hyvittää niille, jotka kärsivät vääryyttä Hänen nimensä tähden.
Sananl. 12:16: "Tyhmä tuo heti julki suuttumuksensa, viisas nielee loukkauksen ja vaikenee."
Haukku ei haavaa tee. On viisasta antaa anteeksi. On viisasta rakentaa rauhaa ja sopua.
Sananl. 15:1: "Sävyisä vastaus taltuttaa kiukun, loukkaava sana nostaa vihan."
Ihmisen elämässä on monenlaisia tilanteita, jota ei voi etukäteen suunnitella, testata eikä simuloida. Elämänkokemus opettaa ihmiselle sellaisia toimintamalleja, jotka auttavat ihmistä toimimaan hyvin. Viisautta on nuoren ymmärtää, ettei kaikkia vielä osaa. Viisasta on muutenkin tietää, mitä ei tiedä.
Sananl. 21:29-31: "Jumalaton katsoo uhmakkaasti, vilpitön kulkee vakaasti tietään. Ei auta viisaus Herran edessä, ei ymmärrys, ei ihmisen harkinta. Itse valjastat hevosesi taisteluun, mutta voitto on Herran kädessä."
Sananl. 27:1: "Huomispäivästä älä kersku, ethän tiedä, mitä se tuo tullessaan."
Älykäs tai rikas ihminen voi ylpistyä omaan suoristuskykyynsä niin, että luulee osaavansa kaiken. Tällainen ylpeys voi estää heitä oppimasta viisautta. Vähemmän älykäs ihminen ei menestys kaikessa, mikä kasvattaa nöyryytä ja antaa motivaatiota kehittää itseään.
Älykäs ihminen voi olla viisas tai sitten ei. Vähemmän älykäs voi oppia viisaaksi, jos hänellä on oikea asenne. Pitkässä juoksussa nöyryys ja halu oppia voi antaa sellaisen loppukirin, että vähemmän älykäs kehittyy elämänkoulussa viisaammaksi kuin häntä älykkäämpi, joka luotti itseensä liikaa.
Sananl. 15:12: "Itserakas ei moitetta siedä, omahyväinen ei mene viisaiden luo."
Raamattu kehottaa, ettei pidä neuvoa ylpistynyttä. Hän ei kuuntele ja neuvomisesta tulee vain riitoja.
Sananl. 9:7-9: "Jos omahyväistä ojennat, hän pilkkaa sinua, jos jumalatonta nuhtelet, saat solvauksen. Omahyväistä älä nuhtele, hän vihastuu sinuun, nuhtele viisasta, niin hän rakastaa sinua. Neuvo viisasta, ja hän viisastuu yhä, opeta hurskasta, ja hän oppii lisää."
Yksi hyvin tavallinen toimintatapa Taivaan Isälle on se, että jos hänen lapsensa ei viitsi kuunnella taivaallista viisautta, niin Taivaan Isä antaa ihmisen epäonnistua ihan vapaasti. Jääräpäälle kaadetaan oppia kantapään kautta. Sanotaan, että: "Pehmenee se teräskin, kun aikansa taotaan". Elämän vastoinkäymiset opettavat jääräpäätäkin. Tästä aiheesta on lisää artikkelissa: 'Onko viisasta pelätä Taivaan Isää'
Sananl. 15:33: "Herran pelko on viisauden koulu, kunnian tie käy nöyryyden kautta."
1. Kor. 4:19-21: "Heidän puheistaan en välitä, sillä Jumalan valtakunta ei ilmene puheina vaan voimana. Kumpaa tahdotte: tulenko luoksenne piiska kädessä vai rakastavin ja lempein mielin?"
Suomen kansa oli kokenut kovia toisessa maailmansodassa. Juho Kusti Paasikivi oli venäjänkielen taitoinen ja pääsi lukuisia kertoja neuvottelemaan Neuvostoliiton kanssa rauhasta. Tämä kova taival toi Paasikiven suuhun englantilaisen historioitsija Macaulaynin lauseen: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku". Tämä lause ei ole ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että kaiken viisauden alku on Herran pelko. Jos tätä tosiasiaa ei tunnusta, niin ei löydä lopullista viisautta eikä iankaikkista elämää.
Sananl. 9:10: "Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta."
Ps. 111:10: "Herran pelko on viisauden alku, viisas se, joka hänen tahtonsa täyttää."
Sananl. 2:5-6: "Silloin tajuat, mitä on Herran pelko, opit, mitä on Jumalan tunteminen, sillä viisaus tulee Herralta, hän antaa tiedon ja ymmärryksen."
Viisaat ovat uskollisia ja voittavat muiden luottamuksen
Uskoton käytös ei ole viisasta käytöstä. Uskoton käytös johtaa siihen, ettei muut enää luota häneen ja yhteistyö heidän kanssa vaikeutuu. Kun pettää toistensa luottamuksen, niin ampuu omaan jalkaansa ja pettää itseään.
Sananl. 11:13: "Juorukellolta salaisuus karkaa, uskotulla ystävällä se on tallessa."
Uskollisuus mitataan pienissä asioissa. Se joka osaa olla pienissä asioissa uskollinen, niin hän on myös suurissa asioissa uskollinen. Eräs ravintolan asiakas sai laskuaan maksaessa liikaa takaisin. Hän huomautti asiasta ja palautti muutaman euron takaisin tarjoilijalle. Muut asiakkaat ihmettelivät rehellisen asiakkaan "typeryyttä". Eräs heistä sanoi rehellisestä asiakkaasta, että: "Hän on ammatiltaan taloudenhoitaja. Sen takia hän on tuollainen". Jumalattomat ihmiset eivät ymmärrä, että Jumala seuraa hyvin tarkkaan jokaisen vastaavan tilanteen pienimpiäkin ajatuksia myöden. Taivasten Kuningaskunnasta saa vastuuta vain ne, jotka ovat luotettavia kaikissa tilanteissa, myös kaikkein pienimmissä. Taivasten Kuningaskunnassa ei anneta vastuutta kenellekään, joka varastaa tai valehtelee pienissä asioissa.
Luuk. 16:10-13: "Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava
paljossakin, ja joka on vähimmässä vilpillinen, se
on vilpillinen myös paljossa. Jos te ette
luotettavasti hoida väärää rikkautta, kuka uskoo
teille todellista? Ja jos te ette luotettavasti
hoida toisen omaisuutta, kuka teille kerran antaa
sen, mikä on teidän omaanne? Yksikään palvelija
ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista
rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt
toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella
sekä Jumalaa että mammonaa."
Yksi tavallisimmista tavoista pettää on valehdella. Minkä valheella saa, sen pian menettää. Valhe ei kestä päivänvaloa. Totuus kestää aina kaiken tarkastuksen ja kritiikin. Kuka rakentaa elämänsä totuuden varaa, hänen elämänsä on kestävällä pohjalla.
Sananl. 12:19: "Totuuden sanat kestävät iäti,
valheen sanat vain tuokion."
Valhetta on paljon maailmassa. On viisasta punnita aina kaikki se, mitä kuulee. Menneinä aikoina maaseudulla lapsilta riisuttiin hyväuskoisuus siten, että heidät laitettiin kulkemaan talosta toiseen valheiden perässä. Lapsi viimein ymmärsi, että häntä vain kiusoitellaan ja lopetti kulkemasta tarinoiden perässä. Lapsi oppi, ettei kaikkea pidä uskoa. Viisautta on saavuttaa taito erottaa hyvä pahasta, valhe totuudesta.
Älykäs voi tehdä todella tyhmästi, valheessa elävä vajoaa vain syvemmälle
Intiassa käy paljon turisteja. Kerran eräs länsimainen turisti osti intialaiselta huumevälittäjältä huumeita. Paikalle tuli muutama
siviilipuvuissa oleva henkilö, jotka esittäytyivät poliiseina. He
uhkasivat turistia pitkällä vankilatuomioilla. Turisti hätääntyi ja
maksoi intialaisille 1000 dollaria vaadittuja lahjuksia ja pääsi sen jälkeen
jatkamaan matkaansa. (Suomessakin esiintyy valepoliiseja, IL 27.4.2017)
Jos typerästi käyttäytynyt
turisti olisi ollut älykäs, niin hän olisi pyytänyt nähdä poliisien
virkatodistukset. Se olisi kannattanut, koska nämä miehet olivat kaikki
huijareita, joista yksi näytteli huumemyyjää ja muut poliiseja. Hän olisi ehkä selviytynyt tilanteesta. Turisti toimi joka tapauksessa hyvin tyhmästi, koska oli langennut huumeisiin. Viisas ei olisi langennut huumeisiin ja
olisi välttänyt kiperän tilanteen kokonaan. Heikkolahjainen viisas pärjää paremmin kuin älykäs typerys.
Jeesus, Yeshua opetti vertauksen huonosta taloudenhoitajasta. Kun taloudenhoitaja jäi kiinni synnistä, hän yritti pelastaa itsensä tekemällä vielä suurempia petoksia. Jeesus, Yeshua varoitti siitä, että jos hankimme vääryydellä rahaa, niin meiltä suljetaan taivasten ovet ja menetämme kaiken. Se vasta tyhmää on.
Luuk. 16:1-9, 14-15 (1933/38): "Ja hän puhui myös opetuslapsilleen: "Oli rikas mies,
jolla oli huoneenhaltija, ja hänelle kanneltiin, että tämä hävitti hänen
omaisuuttansa. Ja hän kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle:
'Mitä minä kuulenkaan sinusta? Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä
sinä et saa enää minun huonettani hallita.' Niin huoneenhaltija sanoi mielessään: 'Mitä minä
teen, kun isäntäni ottaa minulta pois huoneenhallituksen? Kaivaa minä en
jaksa, kerjuuta häpeän. Minä tiedän, mitä teen, että ottaisivat minut taloihinsa, kun minut pannaan pois huoneenhallituksesta.'
Ja hän kutsui luoksensa jokaisen herransa velallisista ja sanoi ensimmäiselle: 'Paljonko sinä olet velkaa minun herralleni?' Tämä sanoi: 'Sata astiaa öljyä'. Niin hän sanoi hänelle: 'Tässä on velkakirjasi, istu ja kirjoita pian viisikymmentä'. Sitten hän sanoi toiselle: 'Entä sinä, paljonko
sinä olet velkaa?' Tämä sanoi: 'Sata tynnyriä nisuja'. Hän sanoi
hänelle: 'Tässä on velkakirjasi, kirjoita kahdeksankymmentä'.
Ja herra kehui väärää huoneenhaltijaa siitä, että
hän oli menetellyt ovelasti. Sillä tämän maailman lapset ovat omaa
sukukuntaansa kohtaan ovelampia kuin valkeuden lapset. Ja
minä sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla, että
he, kun se loppuu, ottaisivat teidät iäisiin majoihin...
..Tämän kaiken kuulivat fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä. Ja hän sanoi heille: "Te juuri olette ne, jotka
teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee
teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan
edessä kauhistus."
Harhaopit toimivat samalla mallilla, kuin tämä esimerkki. Kun ihminen ei halua hyväksyä Jumalaa sellaisensa kuin Hän on tai haluaa jatkaa synnin tekemistä muuten vain, hän lankeaa sellaisiin kirkkokuntiin, jossa syötetään valhetta. Ihmisellä on kiusaus kuulla sellaista, joka vahvistaa hänen väärää elämäntapaansa. Lopulta valheessa elävä ajautuu syvemmälle eroon Jumalan totuudesta ja harhaoppinen kirkko vie häneltä rahat sekä johdattaa hänet tielle helvettiin.
Seurakunnissa on käynnissä kiivas hyvä ja pahan välinen kamppailu. Monet leivittävät valheellisia harhaoppeja ja Raamatun Sana taistelee valhetta vastaan. Elämänkokemus ja hyvä Jumalan tunteminen Raamatun opetuksen kautta antaa pohjan erottaa valhe totuudesta. Uskovien tulee myös ensin opiskella uskon perusteet hyvin, jotta heillä on kyky ymmärtää oikein syvällisemmät opetukset. Jos kiipeää puuhun väärinpäin, niin oppii vain väärinkäsityksiä ja pahimmillaan pelkkiä valheita.
Hepr. 5:13-14: "Jokainen, jota vielä
ruokitaan maidolla, on pikkulapsi, eikä sellainen
kykene ottamaan vastaan syvällistä opetusta. Vahva
ruoka on tarkoitettu aikuisille. He ovat totuttaneet
aistinsa siihen ja harjaannuttaneet ne erottamaan
hyvän ja pahan."
Raamatussa on paljon esimerkkejä siitä, mitä on tyhmä ja mitä
viisas tekeminen. Viisas on uskollinen, tyhmä ei jaksa valvoa. Viisas rakentaa talonsa kalliolle, tyhmä rakentaa hiekalle. Tästä asiasta on lisää artikkelissa: 'Viisas morsiusneito pääsee tanssimaan - tyhmän edestä ovi suljetaan'
Sananl. 14:8: "Viisaan viisaus on elämäntaitoa,
tyhmän tyhmyys itsensä pettämistä."
Viisaalla on suhteellisuuden tajua
Kesäteattereissa esitetään näytelmää 'Taivaan tulet'. Konstaapeli Rauni Väänänen palaa etelästä takaisin kotikonnuilleen Lappiin. Hän saa Kemijärvellä työparikseen konstaapeli Pekka Väänäsen. Rauni on oppinut etelän poliisiasemilla nykyajan poliisitaktiikkoja. Lapissa poliisi toimii edelleen maaseudun tapaan.
Karaokebaari No Man's Land:issa oli alettu riehumaan. Rauni haluaa puuttua riehumiseen yleisen lainkuulaisuuden takia. Hänen paikallinen työparinsa Pekka ei kannata ajatusta, koska tilanne ei ole hänen mielestä erityksen vakavalta. Tästä kehkeytyy väittely, jossa etsitään viisasta toimintatapaa.
Rauni: Meillä etelässä ollaan saatu hyviä kokemuksia nollatoleranssista.
Pekka: Nollatoleranssin tilalla meillä on antaa olla.
Rauni. Ja tuo on pelkkää laiskuutta.
Pekka: Me tiedetään, miten asiat hoidetaan ja miten ne sotketaan.
Mikä olisi viisas valinta? Kysymys on suhteellisuuden tajusta. Mikä toimintatapa ratkaisee epäasiallisen käytöksen ongelmat? Mihin asioihin poliisin resurssit riittävät? Mihin puuttuminen johtaa? Vai onko niin, ettei poliisilla ole edes keinoja lopettaa erämaan hulivilien viikonlopun rellestystä? Jos poliisi ei pidä järjestystä, niin oppivatko vain huonoille tavoille?
Nollatoleranssi ei toimi, jos sitä soveltaa aivan kaikkeen. Antaa mennä vaan voi olla vastuutonta laiskuutta. Elämänkokemus auttaa tekemään oikean valinnan. Suhteellisuuden taju erottaa olennaisen epäolennaisesta sekä neuvoo oikean tahdin puuttua asioihin.
Jumalassa on sekä ankaruutta että suurta armoa ja rakkautta. Jeesus, Yeshua nuhteli fariseuksia suhteellisuuden tajun puutteesta. Fariseukset vahtivat pieniä asioita, mutta katsovat suuret synnit sormien läpi. Erehtyväinen ihminen ei osaa aina kaikkea heti, mutta on asiallista vaatia jatkuvaa parannusta käytökseen. Jumala antaa jopa portolle ja lahjuksia vastaan ottaneelle virkamiehelle anteeksi, jos he tulevat uskoon ja tekevät parannuksen synneistä (Matt. 21:31-32).
Matt. 23:23-24: "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te maksatte kymmenykset jopa mintusta, tillistä ja kuminasta, mutta laiminlyötte sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja uskollisuuden. Näitä teidän pitäisi noudattaa, noita muitakaan unohtamatta. Te sokeat oppaat! Hyttysen te siivilöitte, mutta nielaisette kamelin!"
Jeesus, Yeshua oli Jumalan Sanan kohdalla pilkuntarkka. Jos kumoaa ja niin opettaa, että pieninkin kohta Vanhasta testamentista on kumottu Uuden liiton aikana, niin siitä seuraa, että häntä kutsutaan Taivasten valtakunnassa kaikkein pienimmäksi, mikä voi tarkoittaa pelastuksen menettämistä.
Sananl. 25:5-6: "Jumalan jokainen sana on tulessa koeteltu, hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat. Hänen sanoihinsa älä lisää mitään --
hän vaatii sinut tilille, ja petoksesi tulee julki."
Matt. 5:17-20: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai
profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan,
vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä
yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin
taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on
tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois
yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja
siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa
vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja
niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa
suureksi. Minä sanon teille: ellette te noudata
Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja
fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan."
Viisautta on kääntää joskus toinen poski, kuin jatkaa riitelyä
Apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen Hämeen poliisilaitokselta on nähnyt monia naapuririitoja, josta hän antoi haastattelu Ylelle (Yle 4.8.2016). Poliisin näkökulmasta oikeuksistaan kiinni pitävät suomalaiset osaavat riidellä pitkään ja hartaasti. Harvaan asutussa maassa toista ei tarvitse oppia sietämään. Harvaan asuminen on kääntynyt niin, että emme ole oppineet elämään
lähekkäin. Keskieurooppalaisissa vanhoissa kaupungeissa on pakko
selviytyä erilaisten ihmisten kanssa. Seppänen toivoisi naapurien sietävän toisiaan paremmin. Hyvät
naapurisuhteet ovat niin tärkeitä, että joskus voi niiden takia joustaa
myös omista oikeuksistaan. Postilaatikolla kannattaa mieluummin
tervehtiä kuin kyräillä.
Sananl. 15:18: "Kiivas mies panee alulle riidan, pitkämielinen riidan lopettaa."
Kerrostalossa yksi katsoi keihäsfinaalia ja
toinen amerikkalaista jalkapalloa. Keskellä yötä katsottu keihäsfinaali kotona on suoranainen
kansalaisvelvollisuus. Naapurin seuraama yöllinen Super Bowl on
tahallista häirintää ja kiusaamista. Kumpi voitti ja oli oikeassa? Seppänen Pohtii: "Katsomme olevamme oikeutettuja aiheuttamaan lievää häiriötä tai jopa
pienen laittomuuden. Mutta kun itse joutuu sietämään toisen henkilön
saman tyyppistä käytöstä, emme ole siihen valmiita. Itsekkyys huonona
ominaisuutena on yksi syy."
Suomessa on vallalla vahva käsitys omista oikeuksista, ja niistä kiinni
pitäminen on tärkeää. Haluamme olla oikeassa ja ehkä kansanluonteessakin
on pedanttisuutta. Oma tila on tärkeä ja se koetaan loukkaamattomaksi. Poliisia pidetäänkin yleisviranomaisena, joka kutsutaan hätiin kun muu ei auta. Tässä oli apulaispoliisipäällikön haastattelun keskeinen sanoma.
Matt. 5:38-39: "Teille on opetettu: 'Silmä silmästä, hammas
hampaasta.' Mutta minä sanon teille: älkää tehkö
pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealle
poskelle, käännä hänelle vasenkin."
Viisautta on kääntää toinen poski, kuin jatkaa loputtomasti riitelyä. Posken kääntäminen on pieni vaiva siihen verrattuna, että saa koko ajan harmitella riitoja. Jos läheinen ihminen vaivaa, niin parasta lääkettä on siunata häntä ja rukoilla Taivaan Isältä, että hän poistaisi ongelman.
Matt. 5:43-48: "Teille on opetettu: 'Rakasta lähimmäistäsi ja
vihaa vihamiestäsi.' Mutta minä sanon teille:
rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne
puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne
lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville
kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille
kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä,
jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä
ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä
erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän
taivaallinen Isänne on täydellinen."
Kun siunaat pahantekijöitä, niin Taivaan Isä voi armahtaa sinua. Hän voi muuttaa riitaa haastavan naapurin ystävälliseksi tai kuljettaa naapurin pois maisemista tavalla tai toisella.
Kärsivällisyys tekee päätöksenteosta täydellistä
Ihmisen toimintaan vaikuttaa älyn lisäksi tunteet ja himot (mielihalut). Viisaalla ihmisellä on itsekuria. Hän ei lankea helppoihin ansoihin. Viisas ihminen osaa hillitä itsensä.
Sananl. 3:21: "Säilytä, poikani, harkinta ja maltti, älä päästä niitä silmistäsi, sillä ne ovat sinun elämäsi tae, ne ovat kaulaasi kiertävä koru. Näin kuljet tietäsi turvallisesti, et jalkaasi loukkaa, ja maata mentyäsi nukut rauhallisesti, et mitään pelkää."
Tiedän eräitä kaikkein älykkäimpien ihmisten yhdistykseen kuuluvia jäseniä, jotka ovat käveleviä tietosanakirjoja, ratkovat kaikenlaisia pulmia mennen tullen ja ovat siitä huolimatta riippuvaisia alkoholista, jota he nauttivat hyvin suuria määriä. Vaikka he osaavat suoriutua vaikeista tehtävistä, niin he osaavat ostaa kiireessä homeisia omakotitaloja eivätkä tiedä minne varastoisivat himon vallassa hankkineet keräilyesineensä, jotka vievät kaiken tilan kotona (esim. näin).
Sananl. 23:31-35: "Älä katsele viinin hehkuvaa punaa, älä katso sen välkettä maljassa. Helposti se valahtaa kurkusta alas, mutta perästäpäin se puree kuin käärme, iskee myrkkyhampaillaan kuin kyy. Silmäsi näkevät outoja, puheesi ovat hullun houreita. Olet kuin aalloilla keskellä merta, kuin maston nenässä mainingeilla. "Minut piestiin, mutta en tuntenut mitään,
minut hakattiin, mutta en tiennyt mitään.
Milloin pääni selviää?
Pitäisi päästä hakemaan lisää."
Sananl. 14:29-30: "Pitkämielisyys on järkevän miehen merkki,
äkkipikaisuus on hulluuden huippu. Mielenrauha on terveyden perusta,
intohimot kalvavat kuin hivuttava tauti."
Kun ihminen altistuu elämän vaivoille ja kestää ne, niin hän oppii kärsivällisyyttä. Maltti, kärsivällisyys ja harkintakyky tekee päätöksenteosta täydellistä. Äkkipikainen on tuulen vietävänä.
Jaak. 1:2-4 (1933/38): "Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin, tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset."
Sananl. 29:20: "Moni puhuu ennen kuin ajattelee -- tyhmyristäkin on enemmän toivoa."
Helsingin Sanomat haastatteli aivotutkija Mona Moisalaa 22.9.2016 teemasta 'Levottomat aivot, ruuhkainen mieli'. Moisala sanoi: "On näytetty, että levollinen keskittyneisyys on yhteydessä hyvinvointiin, onnellisuuteen ja vähempään stressiin. Toinen ääripää on se, että mieli on jatkuvasti tuhansissa eri paikoissa. Ei se meistä ainakaan onnellisempia tee." Moisala on tutkimuksissaan havainnut, että monet nuoret katsovat samaan aikaan elokuvaa, kirjoittavat tekstiviestejä ja selaavat sosiaalista mediaa. Tällaisella multitaskaamisella on yhteys heikkoon keskittymiskykyyn. Moisala neuvoo ihmisiä tarkkailemaan itseään ja mielenmaisemaansa, olenko levoton?
Heikko keskittymiskyky tarkoittaa sitä, ettei jaksa kärsiä eikä paneutua yhteen asiaan, vaan keskeyttää hätäisesti paneutumisen, kun mielihalut vievät hänet toisaalle. Hyvä keskittymiskyky on sekä mielen rauhaa että voimaa kärsiä tylsääkin paneutumista.
Tarve tulla hyväksytyksi yllyttää tekemään typeryyksiä
Sanotaan, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Kun ihmiseltä puuttuu tervettä itsetuntoa, niin hän etsii muista ihmistä hyväksytään niin, että se vie typerän joukon mukaan. Raamatussa on lukuisia opettaa viisautta ja kertoo lukuisia esimerkkejä siitä, että yleinen mielipide on vienyt joukon turmioon.
Sananl. 13:20: "Hae viisaiden seuraa, niin viisastut,
pahoin käy, jos lyöttäydyt typerien joukkoon."
Sananl. 14:7: "Pysy loitolla tyhmästä miehestä,
hänen puheestaan et tietoa löydä."
Jeesus, Yeshua kehui Johannes Kastajaa. Hän kertoi, ettei Johannes Kastaja
ollut tuuliviiri, joka taipuu yleisön odotusten mukaisesti. Johannes Kastaja ei yrittänyt mielistellä yleisöä hienoilla
vaatteillakaan. Siitä huolimatta Johannes Kastajaa menestyi työssään erittäin hyvin ja suuri määriä ihmisiä alkoi seuraamaan häntä sekä teki parannuksen synneistä ja otti Johannes Kastajalta kasteen. Kun on löytänyt totuuden, niin on viisasta pitää siitä kiinni.
Matt. 11:7-11: "Heidän mentyään Jeesus alkoi puhua ihmisille
Johanneksesta:
"Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan? Ruokoako,
jota tuuli huojuttaa? Vai mitä odotitte
näkevänne? Kenties hienosti pukeutuneen miehen?
Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka
hienostelevat vaatteillaan! Mitä te sitten
odotitte näkevänne? Profeetanko? Aivan oikein, ja
minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin
profeetta. Hän on se, josta on kirjoitettu: -- Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi,
hän raivaa sinulle tien. "Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole
ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein
vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on
suurempi kuin hän."
Se joka on jaksanut pysyä Jumalassa kiinni on välttänyt monia ongelmia. Jeesus, Yeshua antoi taivaallista viisautta ja varoitti, että jos vihollisjoukot lähestyvät Jerusalemia, niin ei pidä paeta muurien suojaan vaan lähteä heti vuorille (Luuk. 21:20-24). Raamatun aikana pidettiin yleensä parempana paeta aina muurien suojaa, mutta Jeesuksen neuvo oli kuitenkin viisaampi. Kun vuonna 70 jKr. roomalaiset sotajoukot lähestyivät Jerusalemia, niin Jeesukselle uskolliset pakenivat vuorille, mutta suurin osa kansasta pakeni muurien sisäpuolelle. Lopputulos oli se, että ruoka ja juoma loppuivat Jerusalemista ja heikoksi nääntyneet asukkaat eivät enää pystyneet puolustamaan kaupunkia. Roomalaiset hyökkäsivät kaupunkiin ja suurin osa jerusalemilaisista kuoli. Henkiin jääneet vangittiin orjiksi ja Jerusalemin temppeli tuhottiin maan tasalle. Vuorilla oli silloin turvallista, koska Rooman armeijaa ei muutama vuoristopaimen kiinnostanut.
Rakkaudessa ei ole pelkoa
Viisaus on kykyä toimia paineen alaisena järkevästi. Pelko ei hallitse ihmisen ajattelua. Viisas ihminen toimii rohkeasti silloin, kun tilanne niin vaatii.
Eräässä elokuvassa metsänvartijana ollut nainen oli pidättämässä metsässä liikkunutta miestä. Mies anasti naiselta virka-aseen. Nainen otti rohkeasti esille veitsenä. Mies alkoi nauramaan ja sanoi naiselle, että: "Etkä ymmärrä, minulle on sinun revolverisi". Nainen sanoi, että: "En pidä asettani koskaan ladattuna". Mies harmistui, laski aseen ja ojensi sen takaisin metsänvartijalle. Nainen nappasi aseestaan kiinni, ampui ilmaan varoituslaukauksen ja sen jälkeen sanoin miehelle: "Sinä olet pidätetty". Paineen alla metsänvartija keksi luovan keinon harhauttaa miestä, jolle hän oli jäänyt alakynteen.
Tätä esimerkkiä ei pidä ymmärtää väärin niin, että kehottaisin valehtelemaan. Tämä oli vain esimerkki yhdestä fiktiivisestä elokuvasta. Raamatussa on ohje siitä, että meidän tulee pysyä totuudessa. Rehellisyys maan perii. Edellä oleva esimerkki kertoo siitä, että älykäs nainen selviytyi kiperästä tilanteesta. Jos älykäs metsänvartija olisi ollut lisäksi viisas, niin hän ei olisi luottanut mieheen ja hän olisi heti laittanut miehen käsirautoihin, jolloin hän ei olisi joutunut tähän kiperään tilanteeseen.
Sananl. 14:15: "Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee,
järkevä harkitsee mitä tekee."
Vuonna 2016 parhaan miessivuosan Oscar-palkinnon sai Mark Rylance elokuvasta Vakoojien silta, joka kertoo toisen maailmansodan ajasta. Elokuva synnytti lentävän lauseen, joka kertoo pelottomuudesta vaarallisessa tilanteessa.
Elokuvassa hänen näyttelemä vakooja jäi kiinni ja häntä uhkasi kuolemantuomio. Hänelle annettiin asianajaja, jota näytteli Tom Hanks. Vangitun vakoojan tilanne näytti toivottomalta. Asianajaja huolestui päämiehen tilanteesta. Asianajaja kysyi huolestuneena päämieheltään, että "Etkö ole koskaan huolestunut itsestäsi?". Vakooja (Mark Rylance) vastasi rauhallisella äänellä: "Auttaako se?" (Would it help?). Vastaus oli hyvin viisas. Huolissaan olemisesta ei ole mitään hyötyä.
Tämä rauha ei tullut uskosta. Kyseessä oli fiktiivinen elokuva. Mutta moni uskossa oleva on ollut vastaavassa tilanteessa vastaavalla tavalla hyvin rauhallinen. Rauhallisuus on viisautta, joka kertoo luottamuksesta Jumalaan.
Matt. 6:25-27: "Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko
hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää
ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö
henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin
vaatteet? Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne
kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja
silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja
olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä
pituutta kyynäränkään vertaa?"
Sananl. 19:23: "Herran pelko turvaa elämäsi:
nukut tyynesti, säikkymättä pahaa."
Elokuvan katkelmassa vakooja puhuu myös esimiehestään: "Esimies ei ole aina oikeassa, mutta hän on aina esimies". Alainen hyväksyi virheitäkin tekevän omaksi esimiehekseen. Tällaista nöyryyttä Taivaan Isä etsii lapsistaan.
1. Piet. 2:18-22: "Palvelijat, kunnioittakaa isäntiänne ja olkaa
heille kuuliaisia, ei ainoastaan hyville ja lempeille,
vaan myös epäoikeudenmukaisille. Armoahan se on,
jos joku omassatunnossaan Jumalaan sidottuna joutuu
syyttömästi kestämään kärsimyksiä. Mitä
erinomaista siinä on, jos te kestätte silloin, kun
teitä kuritetaan tehtyänne väärin? Jos te sen sijaan
kestätte silloin, kun joudutte kärsimään tehtyänne
oikein, se on Jumalalta teille tulevaa armoa. Sillä siihen teidät on kutsuttu. Kärsihän
Kristuskin teidän puolestanne ja jätti teille
esikuvan, jotta seuraisitte hänen jälkiään. -- Hän ei syntiä tehnyt,
hänen suustaan ei valhetta kuultu."
Kohtaus elokuvasta Vakoojien silta - "Auttaako se?"
Edellä olevan kohtaus yksi kolmesta legendaariseksi tulleesta kohtauksesta, jossa lausutaan vaarallisessa tilanteessa: "Auttaako se?". Nämä kolme kohtaukset ovat koottu tähän lyhyeen videon.
Usko Jeesukseen Kristukseen, Yeshua HaMashiachiin antaa rauhaa niin, ettei edes aina pelkää kuolemaa. Jeesus, Yeshua on Rauhan ruhtinas. Kukaan ei tietenkään toivo kuolemaa, mutta rauha on luja perustus tehdä järkeviä päätöksiä vaativissa tilanteissa. Viisasta ei ole myöskään olla tyhmärohkea, vaan toimia rohkeasti vain silloin, kun tilanne sitä vaatii.
Jes. 9:5: "Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas."
Jumala on Ihmeellinen Neuvonantaja, jonka tunteminen antaa meille toimintamalleja, joiden avulla pärjäämme paremmin elämässämme. Raamattu on täynnä hienoja ja opettavaisia tarinoita, josta ammentaa jumalallista viisautta. Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan johdattaa ihmisen uskoon, joka tuo toivon iankaikkisesta elämästä. Jumalan tunteminen antaa viisautta toimia oikein kiperissäkin tilanteissa. Ihminen ei pelkää, koska hän luottaa Jumalaansa.
1. Joh. 4.16-18: "Me olemme
oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä
kohtaan ja uskomme siihen. Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy
Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. Jumalan
rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me
tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen
kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä
maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan
täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo
rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut
täydelliseksi rakkaudessa."
Kuningas Daavid oli rohkea ja Jumalalle uskollinen, Salomo viisas ja vauras
Kuningas Salomon sai isältään kuningas Davidilta valmiin valtakunnan. David oli valloittanut Israelin huipulle.
David tunnettiin poikkeuksellisesta rohkeudestaan. David kukisti nuorukaisena lingolla suuren filistealaisen Goljatin. Vaikka David oli erityisen jämerä johtaja, niin Jumalan edessä David oli hyvin nöyrä ja katui aina Jumalalle havaitsemansa erheet. David osasi myös palkita alaisiaan ja saikin paljon aikaan 40-vuotisella hallintokaudellaan.
Kun Salomo sai valtakuntansa, niin Jumala antoikin heti Salomolle oikeuden esittää minkä tahansa toiveen, jonka Salomo saisi. Salomo ei pyytänyt rikkauksia eikä kunniaa, vaan viisautta. Salomo ajatteli tarvitsevansa nuorena kuninkaana ensisijaisesti viisautta, jotta voisi menestyä vaativassa tehtävässään.
1. Kuningasten kirja 3:10-14: "Tämä pyyntö oli Herralle mieleen, ja hän sanoi Salomolle: "Koska esitit tällaisen pyynnön, koska et halunnut pitkää ikää, et rikkautta etkä vihollistesi kuolemaa, vaan pyysit ymmärrystä osataksesi hallita oikein, minä teen niin kuin pyysit. Minä annan sinulle niin viisaan ja ymmärtäväisen sydämen, ettei kaltaistasi ole ennen ollut eikä ole jälkeesikään tuleva.
Mutta minä annan sinulle myös sellaista, mitä et pyytänyt: annan rikkautta ja kunniaa, niin ettei kuninkaiden joukossa koko elinaikanasi ole sinulle vertaa. Ja jos vaellat minun teitäni säädösteni ja määräysteni mukaisesti, niin kuin isäsi Daavid vaelsi, minä annan sinulle pitkän iän."
Salomo tunnetaan viisaudestaan. Esimerkkinä Salomo viisaudesta käytetään usein ns. Salomo tuomiota, jossa kuningas ratkaisi viisaasti kahden äidin välille tulleen kiistan syntyneen lapsen äitiydestä. Salomo tekeytyi typeräksi, jotta saatiin selville kumpi äiti oikeasti rakasti vauvaa ja kumpi äiti oli vain kateellinen toisen eloon jääneestä pojasta.
1. Kun. 3:23-27: "Kuningas sanoi: "Tämä nainen väittää, että elävä
poika on hänen ja kuollut tuon toisen. Tämä toinen
taas sanoo, ettei se ole totta, kuollut poika on
toisen ja elävä hänen." "Hakekaa minulle
miekka", kuningas sanoi. Miekka tuotiin kuninkaan
eteen. Hän antoi käskyn: "Halkaiskaa elävä lapsi
kahtia ja antakaa toinen puoli toiselle, toinen
toiselle." Silloin rakkaus lapseen pani elävän
pojan äidin puhumaan, ja hän huudahti kuninkaalle:
"Herrani! Anna lapsi hänelle, älä anna surmata
sitä!" Mutta toinen sanoi: "Ei minulle eikä sinulle.
Halkaiskaa vain!" Silloin kuningas lausui:
"Antakaa lapsi tuolle, joka ensin puhui, älkää
tappako sitä. Hän on lapsen äiti."
Salomo rakensi Jerusalemiin useita komeita rakennuksia, mm. Salomonin temppelin. Salomo myös uudisti Israelin hallintoa sekä armeijaa; jalkaväen sijaan armeijan pääaselajiksi tulivat hänen aikanaan sotavaunut. Raamattu kertoo Salomonin aikojen olleen Israelissa hyvinvoinnin ja rikkauden aikaa.
Onko viisasta kerätä omaisuutta?
Älykkäät ja
kauniit menestyvät yleensä muita paremmin. Osalla heistä kertyy suuret
tulot ja paljon omaisuutta. Amerikkalaisissa televisiosarjoissa näkee
usein sellaista, että rikas perhe kuluttaa aikaansa käymällä ostoksissa.
Tavaroitten paljoudesta etsitään onnea ja tyydytystä. Omaisuuden
keräämisestä voi tulla himo, joka vie ihmiseltä rauha ja onnen. Kun
menettää omaisuutensa, niin monen psyyke ei kestä sitä. Suurten
pörssiromahdusten yhteydessä ollaan nähty itsemurhia, mitä tapahtui
paljon mm. 30-luvun laman aikana.
Viisas ihminen ei
kerää enempää tavaraa, mitä hän tarvitsee. Tämä ei tarkoita
sitä, etteikö viisas voisi olla rikas. Kyse on siitä, että kun menestyy
työssään, niin kuluttaako kaiken heti tai jopa velaksi vai investoiko rahat takaisin
yritykseensä. Ihmisestä voi tulla rahan ja menestyksen orja, joka vie
hänet lopulta onnettoman elämän polulle. Jeesus, Yeshua vapauttaa
syntisen synnin orjuudesta ja ihminen ei enää etsi onnea maailmasta vaan
Luojastaan. Ihmisen elämä on kestävällä pohjalla, kun hän ei kerää
kultaa ja hopeaa vaan aarteita taivaaseen.
Matt. 6:19-24: "Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle.
Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat
murtautuvat sisään ja varastavat. Kootkaa
itsellenne aarteita taivaaseen. Siellä ei koi eikä
ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään
ja varasta. Missä on aarteesi, siellä on myös
sydämesi. "Silmä on ruumiin lamppu. Jos silmäsi on terve,
koko ruumiisi on valaistu. Jos silmäsi ovat
huonot, koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo,
joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan
pimeys! "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän
toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista
pitää arvossa, hän halveksii toista. Te ette voi
palvella sekä Jumalaa että mammonaa."
Jumala
antoi kuningas Salomolle paljon omaisuutta ja vaimoja. Vaikka Salomolla
oli paljon luvallisia vaimoja, niin se ei riittänyt Salomolle, vaan hän
himoitsi ulkomaalaisia väärien jumalia palvovia naisia. Salomo teki
syntiä, mutta myöhemmin hän katui tekojaan ja tilitti tuntojaan Saarnaajan kirjassa (Saarn. 7:26-29). Salomo
yltäkylläisyydessään turhautui ja palasi juurille takaisin. Syntyi
Saarnaajan kirja. Salomo ei löytänyt kestävää onnea maailman mukavuuksista.
Saarn. 2:1-11, 24-26: "Minä sanoin sydämessäni: antaudunpa iloon, nautin
elämän onnesta! Mutta sekin oli turhuutta. Naurusta minä sanoin: joutavaa!, ja ilosta: mitä
hyötyä siitä on? Päätin sitten virkistää itseäni viinillä --
päästämättä silti viisautta ohjaksista -- ja sillä
tavoin antaa mielettömyydelle vallan, kunnes
näkisin, mitä ihmisen on paras tehdä vähinä
elinpäivinään tämän taivaan alla.
Minä ryhdyin suuriin töihin: rakensin itselleni
taloja, istutin viinitarhoja sekä puistoja ja
puutarhoja, joissa kasvoi kaikenlaisia hedelmäpuita, tein itselleni lammikoita kastellakseni niiden
vedellä metsikön puita. Minä hankin orjia ja
orjattaria, ja heitä syntyi myös talossani; minulla
oli karjaa, raavaita, lampaita ja vuohia, enemmän
kuin kenelläkään, joka oli hallinnut Jerusalemissa
ennen minua. Kokosin itselleni myös kultaa ja
hopeaa, kuninkaiden aarteita ja maakuntien
rikkauksia. Minä hankin laulajia ja laulajattaria ja
miehen nautintoja: vaimon, jopa useita vaimoja. Minä tulin mahtavaksi, mahtavammaksi kuin
yksikään edeltäjäni Jerusalemissa. Silti säilytin
kaikessa viisauteni. Minä en evännyt silmiltäni
mitään, mitä ne halusivat, enkä kieltänyt sydämeltäni yhtäkään iloa. Vaivannäköni tuloksista minun
sydämeni iloitsi, sen palkan sain kaikesta
ponnistelustani.
Mutta kun tarkastelin töitä,
joita käteni olivat tehneet, ja vaivaa, jonka olin
nähnyt, minä havaitsin: kaikki se oli turhuutta ja
tuulen tavoittelua. Mistään ei ole mitään hyötyä
auringon alla...
..Vaivannäkönsä keskellä ihmisellä ei ole muuta
onnea kuin syödä ja juoda ja nauttia elämän iloista.
Minä huomasin, että myös tämä tulee Jumalan kädestä. Sillä kuka voi syödä ja kuka iloita ilman häntä? Sille, joka on hänelle mieleen, hän antaa
viisautta, tietoa ja iloa, mutta syntisen hän panee
kokoamaan ja kartuttamaan hyvää sille, joka on
hänelle mieluinen. Mutta tämäkin on turhuutta ja
tuulen tavoittelua."
Saarn. 5:9-12: "Joka rakastaa rahaa, ei saa sitä kyllin, eikä se, joka rakastaa rikkautta, saa voittoa tarpeekseen. Tämäkin on turhuutta. Kun omaisuus karttuu, karttuvat sen syöjätkin. Mitä iloa siitä on omistajalleen, paitsi että saa nähdä sen kuluvan? Uurastavan uni on makea,
söipä hän vähän tai paljon,
mutta rikkaalta kylläisyys vie unen. Olen nähnyt kipeän kärsimyksen auringon alla:
rikkaus oli annettu omistajalleen onnettomuudeksi."
Onko rikkaus syntiä? Rikkaus ei ole syntiä. Mutta se voi olla syntiä, miten kerää itselleen rikkauksia ja miten hoitaa hänelle uskottuja varoja. Jos elämän tärkeimmäksi päämääräksi tulee muiden ihmisten suosio ja varallisuuden suuri määrä, niin se on syntiä.
On viisasta olla ahkera ja tehdä työnsä hyvin. Useimmalle se tuottaa tavallisen elämän, mutta joku harva voi menestyä paljonkin. Ahkera ja hyvin työnsä tekevä on palkkansa ansainnut. Joku voi tehdä tärkeän keksinnön, jonka avulla hän rikastuu. Ei ole syntiä kasvattaa pientä yritystä suureksi. Yritykset antavat monille työpaikkoja sekä tuottavat tärkeitä palveluja ja tavaroita.
Luuk. 10:7: "Jääkää siihen taloon ja syökää ja juokaa mitä
teille tarjotaan, sillä työmies on palkkansa
ansainnut..´"
1. Kor. 9:9-10: "Sanotaanhan Mooseksen laissa:
"Älä sido puivan härän suuta." Ei kai Jumala tässä
häristä huolehdi? Kaiketi hän sanoo tämän meidän
vuoksemme. Meitä ajatellenhan on kirjoitettu:
"Kyntäjän tulee kyntää ja puimamiehen puida siinä
toivossa, että saa oman osuutensa."
Sananl. 26:15: "Laiska pistää kätensä ruokavatiin,
mutta suuhun saakka käsi ei nouse."
Sananl. 6:6-11: "Mene, laiskuri, muurahaisen luo, katso sen aherrusta ja ota opiksesi. Ei sillä ole ketään käskijää, ei herraa eikä hallitsijaa, ja silti se kerää kesällä ruokansa ja täyttää varastonsa korjuun aikaan. Kuinka kauan sinä, laiskuri, makaat, milloin havahdut unestasi? Nuku vielä hiukan, torku hiukan, makaa kädet ristissä vielä hetki, niin köyhyys käy päällesi kuin rosvo,
puute niin kuin röyhkeä kulkuri."
Sananl. 12:24, 27: "Ahkera päätyy päälliköksi,
laiskuri toisten käskettäväksi.. ..Veltto pyyntimies ei tavoita saalista,
ahkeralle kertyy rikkauksia."
On viisautta käyttää rahansa taloudellisesti. Kerran eräs mies kävi Gigantissa ostoksilla. Hän alkoi tinkimään myyjältä alennusta. Myyjä vastasi, ettei heillä ole alennuksia. Miehen mukana ollut viisivuotias Aleksi-poika tokaisi myyjälle: "On tyhmää maksaa liikaa!". Viisivuotias poika osasi jo jotain. Eräissä ruokakaupoissa on yli 10% kalliimmat hinnat kuin kilpailijalla. Nämä kaupat houkuttelevat asiakkaista muutamalla tarjouksella. Vaikka Costa Rica kahvipaketin saa halvemmalla, niin koko ruokakassista tulee kalliimpi kuin kilpailijalla. Viisas on hintatietoinen ja tyhmä on hintaherkkä.
Valtion päämiehet ja rikkaat suuryritysten omistajat asuvat hienoissa taloissa ja ajavat kalliilla autoilla. Se on heidän oikeutensa. On väärin kadehtia heitä tai verottaa heitä liian korkeilla veroilla, jotta vähemmän ansaitseva saisi sellaista etua, jota ei ole itse tienannut. Rikkaat eivät kuitenkaan saa elää tuhlailevasti. Eräät urheilutähdet ostavat lukuisia loma-asuntoja ympäri maailmaa, vaikka he eivät ehdi niissä viettämään aikaa. Lähi-idän öljysheikit ovat kuuluisia siitä, että he käyvät perheensä kanssa Euroopassa ostoksilla ja tuovat rahtilehtokoneellisen ostoksia mukanaan, tavaraa jota he eivät tarvitse.
Jaakobin poika Joosef hoiti työnsä orjanakin hyvin ja hän nousi Potifarin perheen orjien johtajaksi. Joosef kärsi vääryyttä ja joutui syyttömänä vankilaan. Sielläkin hän nousi hyvällä työllä vankien päällysmieheksi. Lopulta Jumala nosti Joosefin Egyptin huoneenhaltijaksi eli pääministeriksi. Joosef sai käyttää faaraon loistelaita vaunuja ja käskyvaltaa faaraon puolesta. Jumala antoi taloudellisissa asioissa Joosefille viisautta. Joosef tiesi seitsemästä lihavasta ja laihasta vuodesta. Joosef varastoi lihavien vuosien aikana viljaa, jolloin viljasta oli ylituotantoa ja hinta halpa. Kun ruuasta tulisi suuri pula, niin vastaavasti viljan hinta oli korkea. Joosef teki isännälle faaraolle suuret voitot (1. Moos. 41). Faarao sai egyptiläisten kaiken omaisuuden ja egyptiläiset myivät itsensä lopulta orjaksi faaraolle viljaa vastaan. Jumala voi antaa hänelle uskolliselle palvelijalle viisautta, jolla hän menestyy työssään.
Dan. 5:21: "..korkein Jumala on
hallitsija ihmisten valtakunnassa ja että hän antaa
sen kuninkuuden kenelle tahtoo."
Ilm. 3:7-8: "Filadelfian seurakunnan enkelille kirjoita: "Näin sanoo Pyhä ja Tosi, Daavidin avaimen haltija,
hän, jonka avaamaa ovea ei kukaan sulje, hän, jonka
sulkemaa ovea ei kukaan avaa: "Minä tiedän sinun tekosi. Edessäsi on nyt avoin
ovi, minä olen sen avannut, eikä kukaan voi sitä
sulkea."
Rikkaalla on velvollisuus antaa paljostaan niille, jotka tarvitsevat elääkseen. Amerikassa on hyvin tavallista, että ihmiset haluavat esiintyä hyväntekeväisyysgaalojen vierasluetteloissa ja television hyväntekeväisyysohjelmissa. On tyhmää tehdä hyväntekeväisyyttä julkisesti, jotta muut ihmiset kiittelisivät heitä, koska silloin Taivaan Isä ei maksa hyvästä teosta palkkaa. On viisasta antaa lahjoituksensa salassa, koska silloin ei etsi omaa kunniaa, vaan tekee laupiaan teon hyvästä sydämestään.
Matt. 6:1-4: "Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten
katseltavaksi, muuten ette saa palkkaa
taivaalliselta Isältänne. "Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin
kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kujilla, jotta
ihmiset kiittelisivät heitä. Totisesti: he ovat jo
palkkansa saaneet. Kun annat almun, älköön vasen
kätesi tietäkö mitä oikea tekee, jotta hyvä
tekosi pysyisi salassa. Isäsi, joka näkee myös sen,
mikä on salassa, palkitsee sinut."
Viisauskirjat alkoivat rakkaustarinalla
Salomo on
kirjoittanut Vanhaan testamenttiin ns. viisauskirjat: Laulujen laulu
(rakkausruno) kuvaa nuoruuden tarmoa ja halua, Sananlaskut kypsän iän
viisautta, ja Saarnaajan kirja vanhuuden kyynisyyttä ja syntien
katumisesta. Uudessa testamentissa löytyy myös viisauskirja, joksi voidaan laskea mm Jakobin kirje.
Salomonin viisauskirjat alkaa parisuhderakkautta käsittelevällä Laulujen laulu -kirjalla. Tämä kirja vahvistaa sen, että Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi, jotta he rakastuisivat toisiinsa. Kirja kertoo avioparin henkilökohtaisesta ja intiimistä rakkaudesta.
Raamatun Laulujen laulu kirjan 1:9-16 jakeissa lukee näin romanttisesti:
"Miten kaunis oletkaan, rakkaani!
Mies: Kuin faraon valjakon tamma olet silmissäni, kalleimpani. Ihanat ovat poskesi, helminauhojen peittämät, ihana on kaulasi ketjuineen!
Muut: Kultaiset ketjut me sinulle teemme ja ketjuihin hopeiset helmet.
Neito: Kuningas lepää ateriallaan, ja nardukseni levittää tuoksuaan. Kuin mirhakimppu rakkaani lepää rintojeni välissä kuin hennakimppu, En-Gedin viinitarhoista poimittu.
Mies: Miten kaunis oletkaan, kalleimpani! Miten kaunis on katseesi, kyyhkysilmä!
Neito: Miten kaunis oletkaan, rakkaani, miten ihana olet! Miten vehreä on vuoteemme!"
Laulujen laulu 2:4-6: "Neito: Hän vei minut viinitupaan,
ja yllämme hulmusi rakkauden viiri.
Tuokaa minulle rusinaterttuja, että vahvistun,
tuokaa omenoita, että virvoitun -- minä olen rakkaudesta sairas!
Hänen vasen kätensä on pääni alla,
hänen oikea kätensä hyväilee minua."
Rakkaus on maailman suurin voima. Jumalalle riittää se, että Hänen
seitsemän henkeä rakastavat toisiaan palavasti, mutta ihminen tarvitsee
puolison, jotta voi täyttyä palavasta rakkaudesta. Jumala huomasi jo
alussa, ettei ihmisen ole hyvä elää yksin. Tavallisessa perhe-elämässä toimiva parisuhde miehen ja vaimon välillä
saa aikaa palavaa rakkautta. Isä ja äiti saavat ylimääräisiä voimia
huolehtia perheestään ja voivat paremmin niin kotona kuin työelämässä. Palava parisuhderakkaus antaa voimaa unohtaa kärsimänsä pahan ja
katkeruuden muissa ihmissuhteissa. Palava rakkaus
poistaa pelon.
Palava rakkaus säilyy avioliitossa, kun miehet muistatte tuoda kauniille vaimoillenne kukkia, autatte kotitöissä ja järjestätte hauskaa yhteistä ajanvietettä (konsertit, yllätysmatkat, kynttiläillalliset jne.). Silloin miehet huomaatte, että vaimoistanne on teille entistä mukavampaa juttuseuraa ja he haluavat illalla vietellä omat aviomiehensä. Tämän jälkeen on taas entistä mukavampi keksiä vaimoille uusia ilahduttavia asioita.
Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi sekä aviollisen elämän lisääntymistä ja palavaa rakkautta varten. Raamattu pitää avioliiton sisäistä intiimiä aviollista elämää hyvänä, ihmisen tarvitsemana asiana. Israelin kuninkaalla Salomolla oli 700 vaimoa ja 300 sivuvaimoa. Salomonin avioelämä oli vilkasta ja tämän takia Laulujen laulu -kirja syntyi nuoruusvuosien palavassa rakkauden huumassa. Raamattu kertoo, että Salomon teki 1005 laulua, ilmeisesti yhden jokaiselle vaimolleen. Raamattuun pääsi kuitenkin vain yksi laulu, laulujen laulu, jonka Salomo oli omistanut rakkaimmalleen vaimolleen. Tästä maalaistytöstä tuli Salamonille kaikkein rakkain vaimo, koska Jumala oli luonut ja valinnut hänet Salomonille.
Kuningas Salomolla oli tapana rentoutua siten, että hän lähti palatsistaan maaseudulle pohjoiseen paimentamaan tuntemattomana muutamia lampaita. Laitumella Salomo tapasi maalaistytön. He ystävystyivät ensin ja sen jälkeen rakastuivat toisiinsa. Salomo kosi tuntemattomana tätä nuorta naista ja rakastunut nainen suostui. Morsian kärsi kovasti ikävää odottaessaan, että tuntematon Salomo hakisi tämän hääjuhlaan. Morsian jopa pelkäsi, ettei Salomo tulekaan. Kun juhlan aika tuli, niin morsiamelle selvisi, että hakemaan tulikin kuninkaallinen saattue ja morsiamesta tulisi kuningatar. Tästä rakkaustarinasta tuli Tuhkimotarina.
Laulujen laulu on myös esikuva morsiusseurakunnan rakkaudesta Kristukseen. Morsian rakastuu Ylkään, jota ei vielä voi nähdä. Odottajan aika käy pitkäksi. Maailma myös runtelee morsiamen jopa epätoivoista rakkautta (Laul.l. 5:1-8), mutta lopulta pari saa toisensa ja he elävä onnellisena läpi ikuisuuden.
Sananlaskuissa pohditaan elämän haasteita
Varttuneemmalla iällä Salomon kirjoitti
sananlaskut. Sanalaskuissa käsitellään parisuhdetta haasteena. Viisauden
lauseita löytyy jo useammalta elämän alalta.
Lauseet opettavat ihmistä
välttämään joutumasta ongelmiin eri elämän tilanteiden kohdalla.
Ongelmat elämässä vähentävät elämän onnellisuutta ja vievät energiaa
hyvän elämän rakentamiselta. Parisuhde ei aina ole ruusuilla tanssimista
ja sen Salomonkin oli huomioinut keski-ikäisenä, kun kirjoitti sananlaskujen kirjan.
Rakkauden eri muodot
Rakkaus on muutakin kuin avioparin intiimiä kanssakäymistä eli eros-rakkautta. Jumalalla on kaikki samat tunteet kuin ihmisellä, mutta Jumalalta puuttuu seksuaaliset tunteet. Jumala on luonut seksuaalisuuden ihmistä varten ja tietää siitä kaiken, mutta itse ei sitä kaipaa. Kun Jumala tuli ihmisenä maan päälle, niin silloin Jeesus eli selibaatissa maanpäällisen vaelluksensa.
Vaistorakkaus on äidin rakkautta lapseensa, luokkakavereiden yhteenkuuluvuuden tunnetta jne. Tämä rakkaus on sisäänrakennettua ihmiselle ja se ei synnyt lain vaatimuksesta.
Ystävyysrakkaus on kahden ihmisen kumppanuutta ja toveruutta. Se on kahdenkeskeistä vastarakkautta. Naisilla tämä ilmenee parhaiden kaverusten välisenä rakkautena ja miehet samaistuvat pikemmin suurempiin ryhmiin kuten urheilujoukkueeseen tai työyhteisöön.
Agabe-rakkaus on Jumalan rakkautta. Muut rakkauden muodot sisältävät vaatimusta ja ovat jossain määrin itsekkäitä. Agabe-rakkaus on itsensä antavaa ja uhrautuvaa. Se ei vaadi vastapalvelusta toiselta osapuolelta, eikä aseta ehtoja rakkaudelle. Se perustuu syvään kiintymykseen toiseen osapuoleen. Se on ansiotonta rakkautta.
Jumalalla on seitsemän henkeä, jotka rakastavat toisiaan palavasti. Nämä seitsemän henkeä muodostavat yhden Jumalan. Jumalan rakkauden palo on ollut niin suurta, että Hän tarvitsi perheen itselleen ja päätti luoda ihmisen omaksi kuvakseen ja lapsekseen, jotta Jumala voisi rakastaa lastaan ja saada lapseltaan aitoa vapaaehtoista vastarakkautta.
1. Johanneksen kirje 4:17: "Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole."
Onni elämässä
Raamatun ihanne on se, että ihminen ei tavoittele maallista mammonaa vaan, pysyy nöyränä ja pyrkii pysymään jonon viimeisenä. Kun ihminen nöyrtyy näin ja etsii ensin Jumalan valtakuntaa, niin Jumala voi sitten palkita tämän ihmisen rikkauksilla ja korkealla yhteiskunnallisella asemalla. Nöyrä ja Jumalassa kiinnipysyvä ihminen ei enää turmellu mammonasta eikä vallasta.
Jos pitää vallasta, niin Jumala ei anna valtaa. Jos valta on vain väline palvella Jumalaa, niin silloin Jumala voi antaa tällaiselle terveen itsetunnon omaavalle ihmiselle valtaa ja asemaa. Jos ihminen tarvitsee mammonaa, jotta saisi suosiota muiden ihmisten edessä, niin Jumala voi ottaa tältä kaiken mammonan pois. Jos maalliset mukavuudet kokee Jumalan antamina lahjoina, niin Jumala voi antaa niitä lisää. Silloin mukavuudet eivät ole väline suosion saamiseksi muilta ihmisiltä, vaan ihminen ottaa ne vastaan Taivaan Isältä Hänen rakkauden osoituksena.
Kun ihminen etsii ensin suosiota Jumalan edessä, niin Jumala voi antaa ihmiselle menestystä muiden ihmisten edessä. Kun mukavuuksien antaminen ei turmele sen saajaa, niin Jumala saa tilaisuuden antaa lapseen lahjoja ja täyttyä itse rakkaudesta.
1. Moos.13:2: "Abram oli hyvin rikas; hänellä oli karjaa,
hopeaa ja kultaa."
Rakkaudella täyttyminen tuo ihmiselle nöyryyttä. Nöyrän ihmisen on helpompi täyttyä lisää rakkaudella. Silloin ihminen ei kaipaa maallisia houkutuksia, vaan etsii onnea rakkaudesta. Ihmiselle riittää silloin vaatimaton elämän tapa. Kun Jumala näkee ihmisen luopuneen maailman houkutuksista, tavoitelleen rakkautta ja turvautuneen yksin Jumalaan, niin se antaa Jumalalle mahdollisuuden siunata lastaan mukavuuksilla ja muilla lahjoilla.
Murheet ja turhuus
Salomo oli jo vanhempi mies, kun kirjoitti Saarnaajan kirjan. Salomo oli saanut viisautta, mutta Salomo huomasi, että lisääntynyt viisaus toi myös lisää murheita. Salomo oli elänyt vauraasti, mutta huomasi, ettei voi mitään kokoamaansa aarretta ottaa mukaan, vaan vaivan näöstä hyötyy yleensä muut.
Saarnaajan kirja 1:16-18: "Minä sanoin sydämessäni: olen hankkinut yhä enemmän viisautta, enemmän kuin kukaan, joka on hallinnut Jerusalemissa ennen minua, minun sydämeni on tallettanut tietoa ja viisautta. Ja minä halusin ottaa selville, mikä on tietoa ja viisautta, mikä taas mielettömyyttä ja typeryyttä. Mutta minä havaitsin, että tuulta vain tavoittelin. Sillä missä on paljon viisautta, siellä on paljon huolta, ja joka tietoa lisää, lisää tuskaa."
Salomo ymmärsi, että onnea tuo elämässä vain se, että osaa nauttia elämän iloista päivä kerrallaan Jumalan antamina lahjoina.
Saarnaajan kirja 2:24: "Vaivannäkönsä keskellä ihmisellä ei ole muuta
onnea kuin syödä ja juoda ja nauttia elämän iloista.
Minä huomasin, että myös tämä tulee Jumalan kädestä."
Saarnaajan kirja opettaa myös sen, että elämä voi olla odotusten vastaista. Ihminen pettyy, kun ei ihan heti saa palkkiota hyvistä teoista. Ihmisellä on ikään kuin halu kontrolloida Jumalaa hyvillä teoilla, mikä on myös lakihenkistä. Mutta Jumala palkitsee oman aikataulunsa mukaisesti ja oikeudenmukaisesti.
Kun ihminen oppii rakastamaan Jumalaa ilman ennakkoehtoja, niin Jumala antaa hyvää lapselleen armosta. Kun Job oli menettänyt kaiken, niin hän totesi (Job 1:21, että: "Herra antoi, Herra otti,
kiitetty olkoon Herran nimi!" Kaiken tämän jälkeen Jumala hyvitti Jobille moninkertaisesti menetyksensä takaisin.
Jumalan pelko on viisauden alku
Kuten Raamatussa kerrotaan, niin Jumalan pelko on viisauden alku. Uudesti ylhäältä syntynyt kristitty ymmärtää tämän asian oikein. Jumalan pelko ei ole oikeaa pelkoa silloin, kun pelkää Jumalaa paetakseen karkuun. Paholainen yrittää luoda tällaista pelkoa ihmisen ja Jumalan välille.
Jumalan oikea pelko on kurinalaista tottelevaisuutta Jumalan tahdolle. Se on myös luottamusta siihen, että Jumala tietää parhaiten sen, mikä lapselleen on hyväksi ja luottamusta siihen, että Jumala tahtoo lapsilleen pelkästään hyvää. Tottelevaisuus Jumalan edessä antaa mahdollisuuden siihen, että Jumala voi antaa onnea tuovia lahjoja lapsilleen ilman pelkoa siitä, että lahjat voisivat turmella Jumalan ja lapsen välistä suhdetta.
Raamattu kehottaa luottamaan myös siihen, että Jumala palkitsee nöyrän ja uskollisen lapsensa. Ihminen on onnellinen työssään, myös hengellisessä elämässään, jos voi luottaa siihen, että ponnistelut ja uhrauksen tuottavat lopulta palkinnon. Palkinnon voi saada jo maan päällisessä elämässään, jos osaa ottaa sen nöyrästi vastaan Jumalan lahjana. Viimeistään taivaassa ihminen voi nähdä sen, miten paljon Jumala rakastaa lapsiaan.
Artikkeli 'Onko viisasta pelätä Taivaan Isää' kertoo tästä asiasta lisää.
Elämän koettelemukset
Jumala loi Aadamin ja Eevan paratiisiin. Jumala olisi halunnut jatkaa lastensa kanssa paratiisissa, mutta Aadamin ja Eevan synti muutti kaiken. Jumala loi maapallon vaivoineen sitä varten, että Jumala voi koetella lastensa vapaata omaa tahtoa. Jos ihminen ei tartu maailman intohimoihin, vaan luopuu niistä ja etsii Jumalan valtakuntaa, niin silloin ihminen voittaa maailman ja saa voitonkruunun taivaassa.
Ihmisen vapaa oma tahto tulee kuitenkin koetella. Ihminen joutuu osoittamaan, että luopuu maailman houkutuksista ja kestää ahdingon keskellä.
1. Piet. 1:7: "Kultakin koetellaan tulessa, ja onhan teidän
uskonne paljon arvokkaampaa kuin katoava kulta.
Koettelemuksissa teidän uskonne todetaan aidoksi, ja
siitä koituu Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä
ylistystä, kirkkautta ja kunniaa."
Elämän koettelut kouluttavat myös ihmisen vapaata omaa tahtoa siten, että ihminen osaa pysyä paremmin kaidalla polulla kohti Taivasten valtakuntaa. Kovat koettelut voivat palauttaa Jumalasta luopuneen ihmisen takaisin turvautumaan Luojaansa, jolloin ihminen välttyisi kadotukselta. Pieni kärsimys on silloin parempi kuin ikuinen piina kadotuksessa.
Raamatun viisauden lauseet auttavat ihmistä tässä omassa kilvoittelussaan kohti Jumalan valtakuntaa.
Jakobin kirje 1:2-18:
"Koettelemukset ja usko
Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona niitä monenlaisia koettelemuksia, joihin joudutte. Tehän tiedätte, että kun uskonne selviytyy koetuksesta, tämä kasvattaa teissä kestävyyttä. Ja kestävyys johtakoon täydelliseen tulokseen, jotta olisitte täydellisiä ja eheitä, ette vajaita miltään kohden.
Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne. Älköön sellainen luulko saavansa Herralta mitään, kahtaalle horjuva ihminen, epävakaa kaikessa mitä tekee.
Olkoon alhainen veli ylpeä siitä, että on saanut korkean arvon, rikas siitä, että hänet on alennettu, sillä hän on katoava niin kuin kedon kukka. Aurinko nousee, ja helle kuivattaa ruohon. Kukka putoaa maahan, ja sen kauneus on mennyttä. Samoin on rikas lakastuva kesken kukoistavien toimiensa.
Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat. Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman.
Älkää eksykö, rakkaat veljet! Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi. Päätöksensä mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, että olisimme hänen luomistekojensa ensi hedelmä"
Jaakobin kirjeen 1:3 mainitaan, että ahdinko tuottaa meissä kestävyyttä (1933/38 käännöksessä kärsivällisyyttä). Kun meissä kasvaa kärsivällisyys, emme heti ryntäile tunnekuohujen mukaan. Meistä tulee harkitsevampia. Tämä ei tarkoita sitä, ettemme voisi tarvittaessa toimia päättäväisesti ja viipymättä, mutta senkin voi tehdä harkiten. Kirjeen 1:4 todetaan, että kärsivällisyys johtakoon täydelliseen tulokseen (1933/38 käännös: tuottakoon täydellisen teon). Kun ihminen oppii kärsivällisemmäksi, niin hänen päätöksentekonsa paranee.
Aadam ja Eeva osoittivat, että ihminen osaa olla Luojalleen tottelematon ja sen takia Luoja määräsi ihmisen maallisen elämän vaivalloiseksi (1. Moos. 2:16-19). Jos ihminen tekee tietoisesti syntiä, niin tämä avaa oven siihen, että paholainen pääsee kiusaamaa ihmistä. On kuitenkin väärin syyttää kärsivää ihmistä syntiseksi sen takia, että hän kärsii. Tämä ei ole synnin merkki. Synnin merkki on tehty synti. Ihminen kärsii myös, vaikka ei olisi tehnyt syntiä. Job kärsi ilma syyttä ja menetti kaiken. Hänen ystävä väitti Jobin syyllistyneen syntiin, kuin joutui kärsimään, vaikka Job ei todellisuudessa ollut tehnyt mitään syntiä. Job selvisi koetteluista, Jumala hyvitti moninkertaisesti Jobin kärsimän pahan ja Jumala moitti Jobin ystäviä vääristä syytöksistä. Joosef tuomittiin syyttömänä vankilaan Potifar nimisen naisen valheiden takia. Joosef pääsi vankilasta pois ja faarao nimitti Joosefin Egyptin pääministeriksi.
Ihmisen asia ei ole tietää aikoja eikä aikamääriä, koska vain Jumala pystyy siihen
Kuningas
Salomo oivalsi hyvin, että Jumala tietää parhaiten, milloin on aika
iloita, milloin on aika surra, milloin on aika kärsiä ja kestää, milloin
on aika nousta koetteluista ylös ja milloin on paras aika ottaa vastaan
suurin Jumalan armo, askel Taivaan portista sisään.
Itse olen huomannut tässä omassa palvelutehtävässäni, että Taivaan Isä pitää tarkasti itsellään ajat ja aikamäärät. Minä saan tehtävät aika viime tipassa. Hän kertoo minulle suunnitelmistaan, mutta ei juurikaan aikatauluista. Itse sitten näen, milloin otamme suunnitelman mukaisen askeleen, mutta sitä seuraavan askeleen aikaa en yleensä tiedä. Joskus odottaminen on raskasta.
Olen
oppinut sen, että Jumalan suunnitelmat ovat hyvin yksityiskohtaisia,
joissa kaikki vaikuttavat kaikkeen ja Jumala tavoittelee samalla kertaa
aina lukuisia eri asioita. Jumala myös elää ajassa ja reagoi ihmisen vapaan oman tahdon tekemiin valintoihin. Ihminen ei pysy koskaan tällaisen viisauden perässä.
Kuten kirjoitettu on, niin ihmisen asia ei ole tietää aikoja eikä aikamääriä (Ap.t. 1:7). Meidän on paras luottaa aina siihen, että Taivaan Isä tietää parhaiten milloin on aika surra ja milloin on aika iloita.
Saarnaajan kirja 3:1-15:
"Kaikella on määrähetkensä,
aikansa joka asialla taivaan alla.
Aika on syntyä
ja aika kuolla,
aika on istuttaa
ja aika repiä maasta,
aika surmata
ja aika parantaa,
aika on purkaa
ja aika rakentaa,
aika itkeä
ja aika nauraa,
aika on valittaa
ja aika tanssia,
aika heitellä kiviä
ja aika ne kerätä,
aika on syleillä
ja aika olla erossa,
aika etsiä
ja aika kadottaa,
aika on säilyttää
ja aika viskata menemään,
aika repäistä rikki
ja aika ommella yhteen,
aika olla vaiti
ja aika puhua,
aika rakastaa ja aika vihata,
aika on sodalla ja aikansa rauhalla.
Mitä hyötyä on vaivannäöstä
sille, joka työtä tekee?
Olen katsellut kaikkea aherrusta,
jonka Jumala on antanut ihmisille
heidän rasituksekseen.
Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi
ja asettanut iäti jatkumaan,
mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja,
ei niiden alkua eikä loppua.
Minä oivalsin,
ettei ihmisellä ole muuta onnea
kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä.
Mutta Jumalan lahja on sekin,
että ihminen saa vaivannäkönsä keskellä
syödä ja juoda ja nauttia elämän antimista.
Minä oivalsin,
että kaikki, minkä Jumala tekee,
pysyy ikuisesti.
Siihen ei ole lisäämistä
eikä siitä vähentämistä.
Jumala on niin tehnyt, että häntä pelättäisiin.
Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin, ja mitä vastedes on, sitäkin on ollut ennen. Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt."
Runo: Odottavan aika on pitkä
On mitä odottaa
Sitä odottaa, jotta jo saisi
Pää kurkkaa piilostaan
Mutta se ei tule esille
Kieli jo nuolaisisi
Mutta se ei tipahda
On taas yksi pettymys lisää
Pettymys pettymysten päälle
On hiljaista, niin hiljaista
Ei tiedä milloin uutta kuulisi
Olisi, mitä odottaa
Mutta se enää maistu hyvältä
Kun sen saa, niin jaksaako edes iloita
Onko se edes sen arvoista
Sitä miettii, miksi odotti
Mitä siltä odotti
On käynyt aika pitkäksi
Ei tiedä enää edes miten pitkäksi
Ei tiedä, miten kauan on odottanut
Ei muista, milloin on odottamisen lopettanut
On aika menettänyt merkityksensä
On odotus muuttunut unohdukseksi
Ei edes muista, mitä odotti
Odottiko edes mitään maistuvaa
Nyt ei ole mitään, mitä odottaa
Kun ei jaksa odottaa
Luojan päivä on kuin tuhat vuotta
Ei hänen päivää ihminen käsitä
Ei Luojan kalenteria ihminen ymmärrä
Kun ei ymmärrä, niin ei ajasta enää mitään tiedä
Luoja istuu hiljaa, paikallansa pysyy
Ei ilme värähdä, ei sormi hievahda
Aika kuluu, vuodet vaihtuu
Ihminen vanhenee, laudoitus tummuu
Ei viitsi enää edes kysyä
Ei viitsi anovasti katsoa
Ei halua tyhjyyteen huutaa
Ei halua enää pettyä
Mikään ei enää kiinnosta
Kun katuu sitä, että joskus odotti
Mutta Luoja ei unohda
Hänen vanhurskautensa ei muutu
Luoja kun lupaa,
niin Hän jo näkee, kun antaa
Nousee Luoja valtaistuimeltaan,
Hän seisoo, käsi kohoaa, suu jylisee
Enkeliarmeija tekee asennon
Käskyt ylös kirjaa ja matkaan lähtee
Oli koskenuoma kuiva ja kivinen
Padot avataan, vesi vyöryy, koski pauhaa
Tunteet palaa, rakkaus virkoaa
Siinä vanhakin jo nuortuu
Hiekasta nousee uusia kukkia
Erämaa täytyy tuoreista keitaista
Kivisydän muuttuu lihaksi
Tyhjyys täytyy rakkaudeksi
Kylmästä tultiin lämpimään
Viereesi kömmittiin lempimään
Sitä ymmärsi
Mitä odottaminen opetti
Se kärsivällisyyden opetti
Päätöksenteosta viisasta teki
Kun pitkään odotti
Se rakkautta vain kasvatti
Runoilija: allekirjoittanut 29.8.2016
Mitä on Jumalan viisaus verrattuna ihmisen viisauteen
Ihmisellä on halu kontrolloida omaa elämäänsä oman järkensä päätelmillä. Tämä usein estää ihmistä alistumasta Taivaan Isän tahtoon. Ihminen haluaa itse päättää, mikä on oikein ja mikä väärin, mitä ihminen ansaitsee ja mitä ei ansaitse. Paavali opettaa, että Jumala valitsi hullutuksen todistamaan sen, ettei ihmisen viisaus ole mitään. Jumalalla viisaus on suvereenia. Taivaan Isä tietää parhaiten, mikä on ihmiselle parasta. Ihminen, joka ei halua hyväksyä tätä totuutta, pitää sitä hullutuksena.
Monet kirjanoppineet papit haluavat ohjata uskonnon oppia itse laatimillaan doktriineilla. Tämä johtuu siitä, että he eivätkä halua alistua Taivaan Isän tahtoon sellaisena, kuin se on ilmoitettu Raamatussa. Kirjaoppineiden viisaus jää kuitenkin toiseksi. Jeesus valitsi opetuslapsikseen tavallisia oppimattomia miehiä, mm. kalastajia ja tullimiehiä. Jeesus opetti heille Taivasten valtakunnan viisautta, jonka kirkkaus peittoaa kirjanoppineiden ylpeilemän ihmisviisauden. Oppimattomat työläiset ottivat vastaan Jumalan viisauden sellaisena, kuin sen on. Kirjanoppineet fariseukset torjuivat Jumalan viisauden ja joutuivat turmioon.
1. Kor. 1:18-2:16: "Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Onhan kirjoitettu: -- Minä hävitän viisaitten viisauden ja teen tyhjäksi ymmärtäväisten ymmärryksen.
Missä ovat viisaat ja oppineet, missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hulluudeksi? Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus. Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi
Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta."
Kun tulin luoksenne, veljet, en julistanut Jumalan salaisuutta teille suurenmoisen puhetaidon tai viisauden keinoin. En halunnut tietää teidän luonanne mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta. Te näitte minut hyvin heikkona, hyvin arkana ja pelokkaana. Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa, jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan.
Viisautta me julistamme siihen kypsyneille, mutta
emme tämän maailman viisautta emmekä tämän
maailmanajan kukistuvien valtiaiden viisautta. Me
julistamme Jumalan salaista, kätkettyä viisautta,
jonka hän jo ennen aikojen alkua on määrännyt meidän
kirkkaudeksemme. Sitä ei kukaan tämän maailman
valtiaista ole tuntenut, sillä jos he olisivat sen
tunteneet, he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden
Herraa. Me julistamme, niin kuin on kirjoitettu, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut,
mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa,
minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä
rakastavat. Meille Jumala on sen ilmoittanut Hengellään, sillä
Henki tutkii kaiken, myös Jumalan syvimmät
salaisuudet.
Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä
ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä
Jumalassa on. Mutta me emme ole saaneet maailman
henkeä, vaan Jumalan oman Hengen, jotta tietäisimme,
mitä hän on lahjoittanut meille. Siitä me myös
puhumme, mutta me käytämme Hengen emmekä
ihmisviisauden opettamia sanoja ja selitämme
hengelliset asiat Hengen avulla. Ihminen ei
luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä
se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty
tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen
avulla. Hengellinen ihminen sen sijaan pystyy
tutkimaan kaikkea, mutta häntä itseään ei kukaan voi
tutkia. -- Kuka tuntee Herran mielen,
niin että voi neuvoa häntä? Mutta meillä on Kristuksen mieli."